Think

Mitä se on jos pystyy perustelemaan kahdella täysin vastakkaisella näkökulmalla sen, onko ajattelun mitta se, että pystyy perustelemaan saman asian yhtä vakuuttavasti kahdella täysin päinvastaisella näkökulmalla?

Ajattelun mitta ON se että pystyy perustelemaan saman asian kahdella täysin vastakkaisella näkökulmalla.

Ajatuksen kulku sellaisessa asiassa, josta ei tiedä etukäteen juurikaan, saattaa olla seuraavan kaltainen. Ensin oma mielipide vahvistuu kun asiaa ajattelee. Löytää mielestään sitä omaa mielipidettä vahvistavia, tukevia argumentteja. Varmuus siitä että asia todella on näin, voimistuu. Yleensä tässä kohtaa ajattelun kyydistä tipahtavat ne henkilöt, jotka ovat voimakkaimmin jotain mieltä eivätkä pysty edes sulattamaan muita mielipiteitä. Jos kuitenkin ajatustyö jatkuu, ajattelija löytää myös omaa mielipidettään päinvastaisella tavalla katsovat mielipiteet. Nämä vastakkaiset mielipiteet ovat joskus hyvän ajattelijan omaa tuotosta, joskus ne ovat hyvin kuuntelevan ajattelijan kuulemia vastaväitteitä omille kannoilleen. Joka tapauksessa hyvä ajattelija ei jätä näitä vastakkaisia huomioita huomioimatta.

Hyvä ajattelija kuuntelee kaikki mielipiteet jotka hänelle annettaan. Hän pyörittelee niitä mielessään ja hylkää huonoimmat, epäloogiset argumentit. Hän pystyy näin muodostamaan vahvemman mielipiteen kuin heikompi ajattelija joka ottaa omaksi mielipiteekseen ensinkuullun mielipiteen. Pahimmillaan hän alkaa pitää sitä totena eikä pysty keskustelemaan aiheesta maltillisesti vaan vähättelee ja raivoaa. Hyvä ajattelija on hyvä argumentoija. Hän pystyy asettumaan kummalle puolelle tahansa keskustelussa ja tekemään näin keskustelusta rikkaamman.

Ajattelun mitta EI OLE se että pystyy perustelemaan saman asian kahdella täysin vastakkaisella näkökulmalla.

Politiikassahan sitä näkee. Ei oikein uskalleta sanoa mitään, ettei joku pahota mieltään. Ei varsinaisesti uskalleta olla mitään mieltä, ettei leimauduta ja menetetä kannattajia. Helposti ajattelija kuvittelee olevansa muita ajattelijoita ylempänä pystyessään argumentoimaan asiaa joka ikiseltä näkökannalta. Todellisuudessa tällainen mielipiteiden vastuuton heittely antaa ajattelijasta sellaisen kuvan ettei hän pysty edes oman päänsä sisällä tulemaan mihinkään lopputulokseen. Hän pohtii ja pohtii eikä vastausta kuulu.

Hyvä ajattelija osaa kertoa selkeästi oman mielipiteensä ja pysyy siinä. Hän luottaa siihen, että nimenomaan hänen oma mielipiteensä on hänen oma mielipiteensä. Kun siihen omaan mielipiteeseen alkavat vaikuttaa muut tekijät, kuten ympäristö, se sekoittuu. On ajattelun heikkoutta antaa muiden ihmisten vaikuttaa omaan mielipiteeseen. Vain vahvimmat ajattelijat pystyvät pitämään muiden mielipiteet erillään omistaan. Pahimmillaan käy niin, että heikon ajattelijan ajatellessa kaikkia mieleensä tulevia näkökulmia, hän ei yhtäkkiä osaa vastata ollenkaan. Hän ei enää muista mitä mieltä on oikeasti ja mitkä mielipiteet hän tuo julki vain todistaakseen pätevyyttään. Keskustelu tällaisen päämäärättömän ja ajatusongelmaisen ihmisen kanssa, saati valmiin lopputuloksen saaminen, on liki mahdotonta.

Häh!?

Mitä se siis on että pystyy niin ajattelemaan? No eihän se ole mitään sen enempää kuin se että pystyy ajattelemaan niin kuin Tuomas Enbuske tuossa toteaa, sillä mielipide asiastahan sekin vain on, että onko hänen ajatuksensa totta.