Nyt mä olen muotitietoinen

Uuden lukukauden alku. Vuoden kriittisimmät, ensimmäiset koulupäivät. Kesäloman pitkät ja kuumat viikot ovat tehneet minusta erilaisen, taas astetta coolimman. On aika jättää kesäinen, löhöilevä ja laiskotteleva itseni taka-alalle ja keskittyä vakuuttamaan muut siitä, että takana on ollut mielenkiintoinen kesä, jonka aikana olen kasvanut henkisesti ja fyysisesti. On kouluvaateshoppailun aika.

Jack&Jones

Ei riitä, että uudet vaatteet ovat puettu ylle lukuvuoden ensimmäisenä päivänä. Ensimmäinen päivä on todennäköisesti lyhyt enkä ehdi antaa riittävän coolia vaikutelmaa niin lyhyessä ajassa. En myöskään voi laittaa seuraavana päivänä samoja vaatteita. Se näyttäisi siltä että olen varautunut alkavaan kouluvuoteen vain yhdellä uudella vaatekerrastolla.

Vien pullot kauppaan ja kerään kokoon kaikki mahdolliset säästöni. Otan pikavuoron Helsingin Forumiin ja juoksen ympyrää keskustan halpisvaatekaupoissa etsien päällepantavaa. Onko mahdollista että joku luokkatoverini on ostanut tämän saman paidan? Tietääköhän muut että Helsingissä, vain 60km päästä kotoani, sijaitsee ihan oikeita vaatekauppoja. Sellaisia vaatteita joita ei saa Karkkilan Muotihuoneelta.

Carlings

Ostan varmuuden vuoksi edullisia, kesältä jääneitä ALE-tuotteita. Jos jollain nololla tyypillä on sama paita, ei tekisi pahaa olla käyttämättä omaa vastaavaani. Käteinen raha vaihtaa omistajaa tiuhaa tahtia ja jokaisen ostoksen jälkeen lasken budjetin uudelleen. Vielä on 120 euroa jäljellä.

Kun kello lähenee sulkemisaikaa, tuhlaan vielä loput rahat vaikka uusiin kengännauhoihin. Pidän kuitenkin huolta että rahat riittävät bussilippuun.

Yritän löytää lasipalatsin takaa oikean bussilaiturin. Sen, mihin Karkkilan kautta Poriin kulkeva pikavuoro kohta saapuisi. Löydän sen, ostan lastenlipun ja asetun aloilleni. Matkalla katselen vuoroin maisemia, vuoroin lukuisiin H&M-pussukoihini ja ihailen uusia vaatteitani.

H&M

Kutakuinkin näin alkoivat ala- ja yläasteen kaikki lukukaudet nuoruudessani. En tosin usko että lukiossakaan toimin toisin. Ja jos ihan totta puhutaan niin kävin eilen vähän syysshoppailemassa Ideaparkissa!

Koska en voi esitellä vaatteitani ja viileyttäni enää koulun käytävillä, esittelen ne tässä muotiblogissani.

T-paidat. Käytän yksivärisiä t-paitoja. Joskus hyvin harvoin printtipaitoja. En välitä mainostaa mitään, muuta kuin itseäni. Löysin viimein Jack&Jonesista V-kauluksisia t-paitoja. Ne olivat siellä tarjouksessa. Kaksi paitaa kahdellakympillä. Ostin neljä paitaa: Kaksi mustaa, yhden valkoisen ja yhden harmaan.

Jack&Jones Jack&Jones

Myyjä oli aktviinen ja kertoi sukkatarjouksesta. Oli pakko tarttua siihen. 5 paria sukkia kympillä. Sopivat kuulemma kaikkiin jalkoihin.

Jack&Jones

Shoppailun lomassa kävin Anroldissa syömässä Pomada Original -donitsin ja join ison kahvin. Muistui mieleeni nuoruuden Forum-matkat. Ostin aina berliinimunkin näköisiä rasvadonitseja jopa kotiin vietäväksi asti. Silloin harvoin kun Helsinkiin pääsi, oli otettava kaikki hyöty irti. Sama ajatus toistuu edelleen. Ei meillä Rengossa ole donitseja. Joskus Lopen S-marketin pihalle pysäköi donitsikoju, mutta ei se ole sama asia kuin Arnolds.

Olin nähnyt Lahden Trion Carlingsissa hienon mustan western-henkisen kauluspaidan. Kävin silloin vain nopeasti vilkaisemassa hintalappua. 80€ tuntuu aika kovalta hinnalta kauluspaidalle. Jäi silloin ostamatta ja asia kaivertamaan. Kävin ohimennen Hyvinkään Willan Carlingsissa, mistä kyseistä paitaa en bongannut ja kuvittelin olevani nyt liian jälkijättöinen. Ideaparkista se kuitenkin löytyi enkä enää voinut sanoa ei.

Carlings Carlings

Kokonaisuus alkaisi olla valmis. Enää puuttuisi housut ja takki. Kävelen pitkin Ideaparkin käytäviä välillä pysähtyen ihailemaan Clas Ohlsonin näyteikkunaa tai Europehousen kummallista sälää. From mouse to house. Europehousen slogan.

Sitten ihan puun takaa edessäni on yhtäkkiä miesmallinukke jonka päällä on upea takki. Hiekanvärinen bleiseri. Haluan koittaa tuota. Astelen Brothersiin sisään ja pyydän myyjältä takkia sovitukseen. Se on kuulemma erittäin mukava päällä ja vedettyäni nutun niskaani huomaan hänen puhuneen totta. Takki istuu päälläni kuin se olisi osa minua. Hetkeäkään pidempään harkitsematta osoitan ostohalukkuutta ja myyjä taittelee pikkutakkia pussukkaan.

Brothers

Takin ollessa odotettua arvokkaampi kuin olin varautunut, 159€, en enää lähde housukaupoille. Ostan limuautomaatista Batteryn ja suuntaan nokan kohti Tampereen Ikeaa. Syön perunamuusin kanssa 20 lihapullaa ja nautin syksyisestä, auringon lämmittämästä iltapäivästä.

Brothers