Hymyilevä Jari

Jari puhuu minulle ennen kuin menen nukkumaan. Pimeässä makuuhuoneessa hän kuiskii hiljaisella äänellä korvaani: sinä olet mielenvikainen. Kuuntelen vaiti silmäluomiini tuijottaen ja vakuutun. – Niin kai minä sitten olen.

Jari puhuu minulle hotellin aamiaisella. Monilla erilaisilla leikkeleillä ja vihanneksilla päällystetty kokojyväleipä rapsahtelee suussani enkä sen vuoksi – ja sen vuoksi, että aamu-tv pauhaa salin nurkassa – kuule kaikkea mitä hän puhuu. Mussutuksen ja mäiskytyksen seasta erotan kuitenkin yhtäkkiä kirkkaasti Jarin sanat: Kaikki näkyvä syntyy näkymättömästä. Kysyn hiljaa mielessäni, että onko aamu liian aikainen ja mitä ihmettä Jari oikein tarkoittaa. Ennen kuin pääsen kysymyksessäni kysymysmerkkiin saakka, Jari perustelee jo.

Jari on läsnä lentokoneessa. Hän juttelee minulle niin kutsutussa lentotilassa. Hänen äänensä on ainoa ääni jonka kuulen. Keskityn siihen. Keskityn hänen matalana mörisevään, pohdiskelevana etäisesti traktoria muistuttavaan, ääneensä, joka toisaalta innostuneena korottuu jopa häiriintyneellä tavalla pikkupojan kimeydeksi. Jari pyytää minua visualisoimaan mieleeni pallon. Sitten hän jakaa pallon neljään osaan ja täyttää sektorit tarinoilla. Intentio, intuitio, inspiraatio, ihme. Hän varoittaa minua konsulteista.

Auton stereoiden kautta minulle puhuu edelleen vain Jari. En kuuntele musiikkia vaan Jarin ääntä. Jari hymyilee. Hän nauraa paholaisen naurua oikein kovaan ääneen. Ja puhuu Jumalasta. Välillä hän kiroaa, huutaa jopa. Sitten hän sanoo, että olen hänen ystävänsä. Ja hän on minun profeetta. Olen alkanut toistaa joitain sanontoja hänen perässään, niin kuin opettelisin uutta kieltä. Eiks nii, Jari kysyy, eiks nii?

Näin on ollut sitten viime lauantain, jolloin etsin podcasteista kuunneltavaa sunnuntain Joensuun lentomatkaa silmällä pitäen. Löysin 57 minuuttisen Yle Puheen tallenteen, jossa Jari kertoi aivopesusta. En tiedä johtuiko se kiinnostuksestani aiheeseen vai siitä, että minut aivopestiin kuulokkeiden välityksellä, mutta olen kuunnellut nyt tusinan verran näitä 57 minuuttisia pätkiä.

Pätkät muodostavat mahdottoman monisyisen mediateekin. Tarinoita ja tutkimuksia milloin elämästä, silloin rakkaudesta, välillä yrityskulttuurista, joskus luovuudesta tai kuolemansynneistä. Täytyy sanoa, että Jari on kyllä profeettana aika koukuttava. Suosittelenkin tutustumaan miehen monologeihin, jos ne eivät entuudestaan ole tuttuja. Ei niistä läheskään kaikkea ymmärrä – mielenvikainenhan hänkin on – mutta elämän ja elämänkerronnan suurilta oivalluksilta on hankala välttyä jos kuuntelee tarkkaavaisesti.