Tarviiko hyvien tyyppien opiskella?

Opiskeluhistoriani ei ole järin kateutta herättävä. Olen aina opiskellut vain niitä aineita, jotka ovat kiinnostaneet. Sillä hetkellä, kun ne ovat kiinnostaneet. Sisäistän nopeasti asioita ja opin tehokkaasti. Innostuksen kynnys opiskeluun on vain ollut harmillisen korkea.

2006: Olen kirjoittanut juuri ylioppilaaksi. Istun Lohjan Laurean parkkipaikalla ja odottelen pääsykokeen alkamista ja jännitän. Olen hakemassa liiketalouden koulutusohjelmaan kokopäiväiseksi opiskelijaksi.

Pääsen sisään. Tarkoituksena on mennä inttiin 2007 tammikuussa ja sen jälkeen heti kouluun. Intin aikana mieli kuitenkin muuttuu ja haluankin mennä Hämeenlinnaan kouluun. Ilmoitan Laureaan etten tule.

2007: Haen armeijassa ollessani Hämeenlinnan ammattikorkeakouluun. Käyn anomassa Kapteenin toimistosta lomaa pääsykokeita varten. Onnistun.

Pääsen sisään. Tarkoituksena on mennä intin jälkeen hetkeksi töihin ja sen jälkeen kouluun. Syksyllä töihin päästyäni mieli kuitenkin muuttuu ja haluankin olla vain töissä. Ilmoittaudun poissaolevaksi HAMK:iin.

2008: Ilmoittaudun uudelleen poissaolevaksi HAMK:iin. Työt maistuu, koulu ei.

2009: Kysyn HAMK:ista voiko päiväopiskelun vaihtaa aikuisopiskeluksi. Ei kuulemma voi. Tässä vaiheessa pitäisi sitä paitsi tietää aikooko tulla ollenkaan vai luopuuko paikasta. Luovun paikasta.

2009-2013: Asenne: Ei hyvien tyyppien tarvii kouluja käydä. Äiti sanoo, että olisi kyllä hyvä käydä joku koulu. En usko häntä. En hae kouluun.

2013:  Esimieheni Petri sanoo: ”Kyllä se melkein niin on, että hyvienkin tyyppien täytyy joku koulu käydä. Se on jo pelkästään merkki siitä, että on jollain tavalla hyväksytty johonkin yhteiskunnalliseen instituutioon.”

2014: Yhteishakupäivät vilahtaa silmien ohi. En muista hakea kouluun. Hups.

2015: Haen yhteishaussa HAMK:iin aikuisopiskelulinjalle. Olen kaikessa viisaudessani niin itsevarma että luen ennakkomateriaalista vain 1/3. Ilonalle annan luettavaksi ja referoitavaksi 1/3 ja loppukolmannekseen en tutustu lainkaan.

Koe perustuu melkein kokonaan tuohon ennakkomateriaaliin. En luonnollisesti pääse sisään. Itsevarmuuteni saa pienen kuhmun.

2016: Esimieheni Jukka sanoo: ”Tuolle kouluasialle pitäisi varmaan tehdä jotain?” Sanon tekeväni.

Hakupäivät menee ohi. Hupsista!

Paasaan loppuvuoden tiimiläisilleni ja kaikille tutuille, että kouluun pitää mennä. Lupaamme työkaverini Olli-Pekan kanssa, että molemmat haemme kouluun ensi keväänä.

2017: Haemme kouluun, HAMK:n aikuiskoulutukseen, liiketalouden linjalle. Järjestämme töissä lukupiirejä, lähettelemme mindmappeja iltaisin toisillemme, pidämme pistareita ja haluatko Tradenomiksi -tietovisoja.

Tapaamme hakupäivänä HAMK:n pihassa. Sanon: ”Yks juttu mulla on vähän huonosti luettu. Se compliance -kohta siitä Ilmarisen vastuuraportista.” Muistuttelemme koulun pihalla pääpointit siitä mieleen.

Nimenhuuto. Åberg sisään viimeisten joukossa. Kokeen alkuun on 15 minuuttia. Kaikki istuvat hiljaa.

Kello tulee tasan, koe alkaa. Käännän paperin. Katson esseekysymyksen.

Kerro mitä tarkoittaa compliance ja miten sitä toteutetaan Ilmarisella”

HA! Teen mindmapin koepaperin kääntöpuolelle. Vastaan monivalintoihin ja kirjoitan lopuksi esseen.

Odotan jännityksellä kuukauden ja neljä päivää. Ja sitten tänään:

Ei muuta kun penaalia pakkaamaan. Woop woop!


Onnea myös Olli-Pekka ja Jenna, jotka nappasivat ansiokkaasti koulupaikat itselleen.